Tutkijat ovat pitäneet ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta autoimmuunisairautena eli taudin on ajateltu johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Myöhemmän havainnon mukaan virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut.
Alttius
Diabeteksen taustalla on usein perinnöllinen alttius sairastumiseen, jonka lisäksi tarvitaan laukaiseva tekijä. Enterovirustartuntoja epäillään tällaiseksi tekijäksi sen perusteella, että diabeteksen puhkeaminen on yleisintä syksyllä ja talvella, jolloin enterovirustartuntoja on paljon. Lisäksi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmestymistä edeltää usein todettu enterovirustartunta.
Suojaava rokote
Suomalainen tutkimusryhmä löysi vuonna 2013 viisi ykköstyypin diabetestä mahdollisesti aiheuttavaa enterovirusta, jotka tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.
Suomalaiset tutkijat ovat kehittämässä yhdessä ruotsalaisten ja brittiläisten tutkimusryhmien kanssa ykkötyypin diabetekselta suojaavaa rokotetta, jonka markkinoille saattamiseksi tarvittavat ihmiskokeet ovat alkamassa . Myös haiman insuliinia tuottavia soluja uusivia lääkkeitä kehitellään.
Maaliskuussa 2017 toinen tutkimusryhmä julkisti tiedon, että suoliston bakteerikannalla ja antiobiooteilla voi olla yhteys ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen.
Imetys
Imetyksen on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä pienempään diabeteksen esiintyvyyteen. Varhaislapsuudessa saatavan lehmänmaitoa sisältävän ravinnon ja erityisesti lehmänmaidon insuliinin mahdollista osuutta ykköstyypin diabeteksen syntyyn tutkitaan. Lapsena saadun päivittäisen D-vitamiinilisän on huomattu vähentävän sairastumisriskiä.
Puhkeaminen
Ykköstyypin diabetes puhkeaa yleensä 0–20 vuoden iässä. Sairastumisprosessin alettua kestää yleensä muutamia kuukausia ennen kuin insuliinin tuotanto on supistunut niin pieneksi, että sairauden ulkoisia oireita aletaan havaita. Tyypillisimpiä oireita ovat laihtuminen sekä janon ja virtsaamistarpeen lisääntyminen. Sairaus voidaan varmistaa veren sokeripitoisuuden mittauksella.
Remissiovaihe
Sairauden puhkeamista seuraa yleensä niin sanottu remissiovaihe, jossa elimistön omaa insuliinituotantoa on vielä jonkin verran jäljellä. Tällöin sairautta voidaan hoitaa hyvin pienillä insuliiniannoksilla, ja joskus niistä jopa voidaan väliaikaisesti luopua. Oma insuliinituotanto loppuu kuitenkin yleensä kokonaan muutaman vuoden kuluessa.
Yleisyys
Ykköstyypin diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että Suomessa esiintyy muita maita vähemmän enterovirusinfektioita. Tämä altistaisi infektioon sairastuneet suomalaislapset enterovirusten diabetesta aiheuttavalle vaikutukselle.
Ykköstyypin diabetes johtaa Suomessa automaattiseen vapautukseen asepalveluksesta sekä rauhan että sodan aikana, sillä sen hoito saattaisi olla kenttäoloissa ylivoimaisen vaikeaa. Hyvin sairautensa hoitavat diabeetikot voivat kuitenkin anomuksesta saada erityisluvan suorittaa asepalvelus.
LADA-diabetes
Ykköstyypin diabetes voi myös ilmentyä yli 35-vuotiaalla, jolloin saattaa olla kyse LADA-diabeteksestä. LADA-tyypin diabetes todetaan GAD-vasta-aineista, ja kyse on tällöin autoimmuuni-diabeteksestä.