Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| 6-vuotiaalla pojallamme todettiin ykköstyypin diabetes kaksi viikkoa sitten. Olemme pyrkineet syömään hitaita hyviä hiilihydraatteja, kuten pastaa, ruisleipää, marjoja, puuroa, omenaa yms. Sivuston artikkelissa mainittiin että "tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia". Eikö tämä pidä paikkansa myös monipistoshoidossa jossa hoitomuotona pikainsuliini ja pitkävaikutteinen insuliini? Toinen kysymykseni liittyy lisäsairauksiin: miten nämä voidaan parhaiten välttää, missä määrin tähän vaikuttaa esim. aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus? |
Lasten diabetes (T1) |
2010-05-31 |
|
Hyvä kysyjä,
Hyviä kysymyksiä vasta sairastuneen diabeetikkopojan huoltajalta!
Lyhyt vastaus, joka on jo varmaan tullut omasta hoitopaikastakin, on ”Perehdytäänpä nyt ensin perustaitoihin ja palataan näihin kysymyksiin myöhemmin”.
Vähän pitempi vastaus, joka sekin on kaukana kunnollisesta: Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti eli pienen glykemiaindeksin omaava ruoka on lähes aina parempi kuin äkkisokeri. Nopeasti vaikuttava glukoosi on hyvä vain akuutin hypoglykemian hoidossa. Toiseen kysymykseen yleisluontoinen vastaus on: Kaikki aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus on olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksinomaisina riitä, vaan hoitoon liittyy hyvin paljon muuta.
Näihin kysymyksiin tulee varmaan paljon vastauksia lähiaikojen diabetesvastaanoton käynneillä ja tiedon kertyminen jatkuu toivottavasti pitkän aikaa. Mielestäni on tärkeää, että diabeetikot ja lapsidiabeetikkojen vanhemmat ottavat myös asioista itse selvää ja kyselevät ja ovat kriittisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjeistossa on paljon sellaista, jonka diabetesammattilaiset osaavat hyvin eikä liian kriittisestikään pidä suhtautua.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Arvoisa tohtori!
Olen rv. 25+4 (1.raskaus, BMI alkurask. 26). Minulle tehtiin glukoosirasituskoe alkuraskaudessa, koska on todettu PCOS (ei muita sairastumisriskiin liittyviä "kriteereitä"). Rasituskokeen tuloksen (0h 5.0, 1h 11.1 ja 2h 10.8) vuoksi minut passitettiin ruokavalio-ohjaukseen ja seurasin kotona arvoja 7 päivän ajan. Kolme arvoa 35:stä ylitti tavoitteen (2 krt 1h lounaan ja 1 krt 1h päivällisen jälkeen). Polilla (rv. 24+3) lääkäri sitten vakuutteli, että kannattaa aloittaa metformiinilääkitys ("pcos tausta ja jo tässä vaiheessa raskautta muutamat arvot koholla"). Rec: tabl. Diformin Retard 750mg, s. 1tabl X 3/vrk. Olen epäileväinen lääkityksen suhteen, koska tutkimusnäyttö (metformiinit + raskaus) on vähäistä.
Käypä Hoito- suosituksen mukaan: "Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti insuliinia. Toistaiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa, jotta suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä (metformiini ja glibenklamidi) voitaisiin yleisesti suositella raskausdiabeteksen hoidoksi". Suosituksen mukaan: "Erityistapauksissa, joissa insuliinin käyttöön liittyy ongelmia (minulla ei ole käytetty insuliinia, joten ei tiedetä, liittyisikö siihen ongelmia) ja mikäli odottava äiti on hyvin lihava (ei koska minua) TAI hänellä tiedetään olevan munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, voidaan harkita metformiinin käyttöä". Lisäksi todetaan: "Käytöstä raskausdiabeteksessa ei ole paljon tutkimustietoa. Uusiseelantilais-australialaisessa tutkimuksessa raskausviikolla 20–33 aloitettu metformiini on turvallinen sikiön ja äidin kannalta, mutta lähes puolella riittämätön hyvän glukoositasapainon saavuttamiseen".
Eikö liikunta + dietti ja arvojen seuranta olisi riittänyt? Miksi metformiini eikä insuliini? Ilmeisesti ei edes tarvetta insuliinihoidolle? Tiedoksi, että lapsi todettiin rv24 ultrassa koon suhteen keskikäyrälle.
Onko lääkitystä mahdollista lopettaa (mikäli keskustelee asianomaisen lääkärin kanssa)?
Kiitos vastauksesta!
|
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Olet oikeassa kun toteat että tutkimusnäyttö metformiinin käytöstä raskausdiabeteksen hoidossa on vielä vähäistä. Mainitsit myös uusseelantilais-austrialialaisen tutkimuksen, jossa todettiin metformiinin olevan turvallinen sekä äidille että lapselle, mutta että lähes puolelle metformiinia saaneista jouduttiin aloittamaan lisäksi insuliinihoito, jotta verensokeritaso olisi pysynyt riittävän alhaisena. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuun saakka. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Raskauden edetessä verensokeritaso alkaa vähitellen nousta, jolloin insuliinin annoksia on lisättävä. Normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla riittää suhteellisen pieni insuliiniannos, josta erittäin harvoin tulee sivuvaikutuksia.
Kuten ilmeisesti tiedätkin, naisilla, joilla on todettu PCO (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), metformiinia on käytetty lähinnä lapsettomuuden hoidossa. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa riittävän suuria tutkimusaineistoja. Muutamilla naisilla, joilla on todettu PCO on myös insuliinin epäherkkyyttä (insuliinirestenssi). Sinun kohdallasi ehdotan, että jatkat dieettihoidolla ja seuraat verensokeriarvojasi riittävän tiheästi. Aloittaisin insuliinihoidon, jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti.
Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Raskausdiabeetikon lapsen kasvaminen ylisuureksi liittyy usein äidin verensokeritason kohoamiseen. Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on ainoastaan 4% eli sama kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on lähes viisinkertainen (18%). Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Lapsen kasvaminen ylisuureksi on todettavissa yleensä vasta 28. raskausviikon jälkeen. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Olen 20-vuotias nainen ja olen sairastanut 1.tyypin diabetesta yli 13 vuotta. Ongelmani on ylipaino, johon olen lopen kyllästynyt ja jonka olen huomannut vaikuttavan yllättävän paljon nykyään elämänasenteeseeni. Olen siis 163 cm pitkä ja painan 80 kiloa. Olen ollut viimeiset 5 vuotta ylipainoinen ja paino nousi tasaisesti kolmisen vuotta, nyt olen saanut sen pysymään tuossa 80 kilossa.
Tarkkailen syömistäni ja pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti (2 lämmintä ateriaa päivässä, vihanneksia, vähärasvaisia tuotteita jne.). Liikun viikossa 4-5 kertaa, lenkkeillen, kuntosalilla käyden ja juosten. Välillä tulee viikkoja, jolloin kyllästyn siihen, että paino ei ikinä laske ja ns. "luovutan" hetkeksi kunnes saan taas samanlaisen kuntoiluinnostuksen.
Joka paikassa puhutaan siitä, että liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla paino laskee, mutta mitä jos näin ei käykään? Minulla se on vaikuttanut lähinnä siihen, että saan pidettyä painon nykyisessä tilassaan. Olen myös miettinyt erilaisia dieettejä. Sopiiko esim. Xtravaganza- tai painonvartijadieetit diabeetikolle? Haluan todella laihtua, mutta motivaatio kärsii, kun tuloksia ei tule. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-31 |
|
Hei,
Hyvä, että olet saanut painosi nyt pysymään tasaisena.
Hyvää on myös se, että harrastat mukavasti liikuntaa vapaa-aikanasi.
Millaista on työsi ja miten teet työmatkasi?
Kaikki liikunnallinen on eduksi, kun aikoo saada painoaan pois ja liikunta myös tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.
Ihminen laihtuu ainoastaan niin, että syöty energiamäärä on aiempaa pienempi tai että fyysinen rasitus nousee.
Insuliini-hoitoisella diabeetikolla myös lääkitys vaikuttaa energiatasapainoon.
Millaiset ovat verensokerisi?
Pyri saamaan verensokerisi mahdollisimman lähelle suositusarvoja: ennen ateriaa alle 4-7 mmol/l , 1,5-2 tuntia aterian jälkeen alle 8-10 mmol/l, nukkumaan mennessä 6-8 mmol/l ja yöllä 4-7 mmol/l.
Vältä hypoglykemiaa eli liian alhaista verensokeria, koska sen jälkeen helposti syö liikaa.
Se on myös merkki siitä, että insuliinimäärä suhteessa syötyyn hiilihydraattimäärään on ollut liian suuri.
Joskus insuliinihoitoisen diabeetikon on vaikeaa laihduttaa siksi, että hän pistää liikaa insuliinia.
Jos pyrit laihduttamaan ja vähentämään ruoan määrää, vähennä myös insuliinin määrää, niin että pysyt aiemmin mainitsemillani verensokerin tavoitetasoilla.
Hidas laihduttaminen sopii parhaiten sinulle. En suosittele sinulle esim. Xtravaganza-menetelmää ja Painonvartijoitten toimintahan loppuu Suomessa.
Tärkeintä on se, että vähennät nykyisistä ruokamääristäsi jokaisesta ateriasta jotakin.
Tavoitteena on esim. 500 kcal:n vähennys päivässä, minkä avulla paino putoaa n. 0,5 kg/vkk, jos liikuntasi on entisenlaista.
Et kertonut tarkemmin, miten syöt.
Seuraavassa esimerkissä on vähennetty ruokavaliosta joitain tuttuja ruoka-aineita. Voit vaihtaa ne toisiin vastaaviin ruokiin; riippuen siitä, miten syöt.
500 kcal saat pois ruokavaliostasi vähentämällä esim. seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
1 tl margariinia tai öljyä- 40 kcal
1 pala leipää- 50 kcal
1 peruna- 50 kcal
vajaa desilitra pastaa tai riisiä- 50 kcal
3 viipaletta juustoa tai leikkelettä- 80 kcal
30 g lihaa tai kanaa- 80 kcal
2 dl jogurttia- 80 kcal
pari pientä keksiä – 50 kcal
Jos teet vähennyksen ruokamääristäsi kuten yllä, vähenee hiilihydraattien saanti samanaikaisesti 50-60 g ja se sinun pitää ottaa huomioon insuliinin annostuksessa. Eli vähennät samanaikaisesti 5-6 yksikköä ateriainsuliinia päivän annoksestasi eli 1-2 yksikköä /ateria.
Oleellisinta laihduttajalle on karsia piilorasvaa ruokavaliostaan. Vaihda rasvaiset leikkeleet, juustot, maitovalmisteet ja ruoat vähärasvaisempiin.
Lisää kasvisten ja erityisesti salaattivihannesten käyttöä. Syö aina pääaterioilla puolet annoksesta salaattina. Laita voileiville runsaasti kasviksia. Käytä kevytlevitteitä.
Syö usein keittoja, kasvisruokia ja salaatteja.
Vältä myös makeita kahvileipiä ja korvaa ne hedelmillä.
Jos olet arka vähentämään insuliinisi määrää, voisit pyytää laihduttamisesi tueksi oman terveysasemasi diabetes-tai terveydenhoitajaa.
Milloin olet viimeksi käynyt tarkistamassa ja ajanmukaistamassa diabeteksesi hoidon?
Lääkitys kehittyy koko ajan ja sieltäkin saattaa löytyä tukea laihdutukseen.
Onnea painonpudotukseesi!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Hei,
Tein 2 tunnin sokerirasitustestin rv 24+6 (Dubaissa, jossa väliaikaisesti asun). Tulokset olivat hoitajan mielestä normaalit. Itse kuitenkin jäin miettimään lukemia, vaikka ne käsittääkseni ovatkin viiterajoissa. Voisiko minulla olla silti jotain häiriötä sokerin imeytymisessä/siedossa? Lähisuvussani on sekä 1- että 2-tyypin diabetestä. Olen normaalipainoinen ja alle 30-vuotias, mutta testi tehtiin sukurasituksen ja oman hypotyreoosin vuoksi. 0-arvo: 4,21, 1h-arvo: 8,47, 2h-arvo 7,43. Minua mietityttää eniten tuo 2 tunnin arvo, eikö sen pitäisi laskea lähelle 0-arvoa? Pitäisikö minun alkaa miettiä syömisiäni? Tulisiko mielestäsi minun vielä raskauden myöhemmässä vaiheessa uusia sokerirasitustesti? Kiitos vastauksestasi! |
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Sokerirasitustestisi arvot ovat täysin normaalit, joten sinulla ei ole raskausdiabetesta. Voit syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Kuten näet 2 t:n poikkeava raja-arvo on selvästi korkeampi kuin paaston raja-arvo. On normaalia, että vielä 2 t:n kohdalla verensokeri on korkeampi kuin paaston jälkeen. Sokerirasitusta ei tarvitse sinun kohdallasi uusia ellei raskauden aikana todeta esim. sokeria aamuvirtsassa tai epäillään että lapsi on liian kookas. Oletan että saat kilpirauhasen vajaatoimintaan korvaushoitoa ja että TSH-arvoja seurataan raskauden aikana.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Minulla on ollut tyyppi 1 diabetes 2,5 vuotta ja nyt se on alkanut käyttäytyä erilailla. Ennen pistin levemir insuliinia illalla 9-10 yks ja aamupäivällä 6 yks. Nyt on alkanut ilta sokerit olla toisella kymmenellä ja olen lisännyt aamu levemiriä pikkuhiljaa ja nyt pistän 10 yks. silti ilta sokerit korkealla? Miten paljon uskallan oikein lisätä perusinsuliinia? painan 83 kg ja olen 187 cm pitkä. Ateria insuliinin tarve on myös noussut 30-40% viimeisen 2 kk aikana. Paljonko keskimäärin 83kg painoinen mies tarvitsee perusinsuliinia? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Kun tyypin 1 diabetes todetaan, erittää haima usein alkuvaiheessa vielä insuliinia. Muutamien kuukausien-muutamien vuosien kuluessa haiman insuliinieritys vähenee, ja pistetyn insuliinin tarve lisääntyy. Mainitsemasi perusinsuliiniannokset ovat pikemminkin pienehköjä kuin isoja. Sinänsä insuliinin tarve on hyvin yksilöllinen, ja samankokoisillakin henkilöillä voi olla hyvin erisuuruinen. Kuitenkin vaikkapa 20+20 yks Levemiriä ei vielä ole tavaton annoskoko.
Eli on aika luontevaa, että muutaman diabetesvuoden jälkeen insuliinitarve lisääntyy. Onko ateriainsuliini-annoksesi riittävät, ja onko perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea, täytyy sinun vielä selvittää hoitopaikkasi kanssa. Nyt olisi hyvä olla yhteydessä diabeteshoitajaasi, jotta saat opastusta insuliinin annosnostoissa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.