Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Lähden opiskelemaan Australiaan 6 kuukaudeksi.Aion ottaa insuliinini täältä mukaan,mutta kysymyksiä liikkuu päässä niiden kuljetuksesta ja säilyvyydestä. Lennän Lontoon ja Los Angelesin kautta ja matka kestää puolitoista vuorokautta ennen kuin pääsen ensimmäiseen majapaikkaani ja voin laittaa insuliinit jääkaappiin.Säilyykö insuliinit tämän lentomatkan kunnossa ja voiko ne vielä laittaa takaisin jääkaappiin ja käyttää koko oleskeluni ajan (6kk) ? Vai pitäisikö insuliinit kuljettaa joissain tähän tarkoitetuissa laatikoissa? |
Matkustus |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
insuliinit voi laittaa takaisin jääkaappiin, jos ne ovat olleet alle 24 tuntia huoneenlämmössä. Insuliinien kuljettamiseen on saatavana kylmäpakkauksia, joita voi kysyä esim. Diabetesyhdistyksen myymälöistä. Tietoa näistä löytyy myös nettisivuilta www.friouk.com.
Terveisin Paula Nikkanen |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Kysyisin,että miten pääsisi ulkomaille opiskelemaan ravitsemus-alaa.Valmistun ensi maaliskuussa luontaistuote neuvojaksi ja haluasin siitä jatkaa opiskelua ravitsemus-ja liikunta-alalla.Erityisesti minua kiehtoo opiskelu ulkomailla.Olen tällä hetkellä luontaistuote kaupassa oppisopimuksella ja lukion olen jättänyt kesken,joten minulla ei ole muita kouluja käytynä kuin peruskoulu.Onko minulla edes mahdollista päästä opiskelemaan ravitsemusterapeutiksi ilman lukiota? |
Matkustus |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Tuula Heikkinen:
Hei!
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseesi, joka koskee ulkomailla opiskelua. Ravitsemus- ja luontaistuotealaa voi hyvin opiskella ainakin Saksassa ja Sveitsissä, koska niissä maissa etenkin luontaistuotepuolta arvostetaan kovasti.
Mahdollisia luontaistuotealan koulutuspaikkoja voit kysellä vaikkapa erilaisten luontaistuotteiden toimittajilta, Voi hyvin-lehdestä tai Kairon Instituutista.
Laillistetun ravitsemusterapeutin tutkinto on yliopistopohjainen tutkinto eli siihen tarvitaan Somessa ainakin elintarvike-, terveys- tai maa-ja metsätaloustieteen maisterin perustutkinto.
Eli jos haluat ravitsemusterapeutiksi, sinun tulisi mennä lukioon ja pyrkiä opiskelemaan yliopstoon joko Helsinkiin tai Kuopioon, koska vain nissä valmistuu ravitsemusterapeutteja.
Hyvää jatkoa sinulle!
Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen lähdössä ensi syksynä vaihto-oppilaaksi USA:an ja kysyisin että: Voinko kuljettaa vuoden lääkkeet matkustamossa vai pitääkö ne laittaa rumaan uusien lentosäännösten mukaan? |
Matkustus |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
kysyin asiaa Ilmailuhallinnosta ja he vastasivat, että insuliinit voi viedä matkustamoon. Niiden määrää ei ole rajoitettu, koska ne ovat reseptilääkkeitä. Reseptit ja "Medical certificate" hoitavalta lääkäriltä on hyvä olla mukana.
Terveisin Paula Nikkanen |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen diabeetikko, joka pistää pitkävaikutteista lantus-insuliinia (iltapala-aikaan) illalla 26 yksikköä (n. klo 21-22) ja aamuisin aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä novorapidia hiilihydraattien mukaan. Jos pistäisin NY:ssa lantusta samaan aikaan kun suomessa se tulisi tehdä jo klo 14. Miten tässä tilanteessa olisi fiksua toimia kun aikaero suomeen -8 h. |
Matkustus |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
jos et jää pitkäksi aikaa New Yorkiin, Lantus kannattaa pistää "suomen aikaan" eli kun pistät sen täällä illalla, niin pistät sen New Yorkissa noin klo 14. Ateriainsuliinit pistät aterioiden mukaan.
Terveisin Paula Nikkanen |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen melko paljon kaukokohteissakin matkusteleva reilusti 50-kymppinen ykköstyyppiläinen nainen. Hoitona on Levemir ja Humalog, ei muita sairauksia tai lääkkeitä. Normaalisti lämmin ilma tehostaa insuliinien vaikutusta, niin että yhdessä lisääntyneen liikunnan (ja rentoutuneen mielen) kanssa insuliinimäärät pienenevät loma-aikaan melkoisesti.
Kuumuus on viime aikoina kuitenkin saanut aikaan päinvastaisen vaikutuksen. Sansibarin saarella, jossa päivälämpötilat nousivat noin 40 asteeseen, ensi kerran törmäsin ongelmaan. Nyt jo Suomessakin pidempään jatkunut helle nostaa systemaattisesti verensokeria, liikunnasta ja ruokamääristä riippumatta. Verensokerin nousun kanssa esiintyy usein myös jalkojen ja sormien turvotusta.
Löytyykö ilmiön takaa jokin tunnettu mekanismi vai olisiko kyse yksilöllisestä reagoinnista kuumuuteen? Olen tosin melko huono nauttimaan nesteitä kuumuudessa.
Suunnittelen taas uutta matkaa Etelämeren saarille ja koska matka itsessään on jo aika rasittava, toivoisin saavani verenokerin pysymään normaalina. |
Matkustus |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Markku Saraheimo:
Hei!
Olet aivan oikeassa, että moni diabeetikko saa lämpimällä ilmalla vähentää insuliinin annoksia liittyen ehkä moneenkin seikkaan yhtäaikaa. Stressin väheneminen ehkä jo loman vaikutuksesta sinänsä vähentää insuliinin tarvetta. Toisaalta osalla selitys liittyy ainakin osittain liikunnan lisääntymiseen loman yhteydessä. Edelleen myös insuliinin imeytyminen tehostuu erityisesti lyhytvaikutteisten ja oman kokemukseni mukaan myös jonkun verran pikainsuliinien osalta Vaikutus pitkävaikutteisiin insuliineihin on yleensä hyvin vähäinen.
Tämä (varsinkin pitkäkestoiseen) kuumaan ilmanalaan liittyvä verensokerin nousu on tuttu asia monille diabeetikoille ja diabeteslääkäreille, vaikka tutkimusnäyttöä siitä ei juuri olekaan olemassa, ja vaikkei tätä esiinnykään läheskään kaikilla diabeetikoilla. Perimmäistä syytä sille, miksi kuuman ilman vallitessa pidempään toisilla ilmenee hyvinkin selkeää verensokerin nousua ja toisilla ei, ei tiedetä.
Jalkojen ja sormien turvotuksen ei tarvitse liittyä tähän, sillä turvottelutaipumus liittyy hyvin monilla terveilläkin ihmisillä kuumaan ilmanalaan.
Verensokerin nousun takana voi ehkä olla elimistön reagointitapa normaalista poikkeavaan pitkäaikaiseen kuumuuteen stressihormonitasoa ja täten verensokeria nostavasti. Pitävää tutkimuksellista näyttöä tästäkään ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa.
Täten suosittelen kuumaan ilmanalaan matkustavalle diabeetikolle, jolla verensokerin nousutaipumusta esiintyy, perusinsuliinitason nostoa ensin päivän osalle. Tämä noston suuruus on hyvin yksilöllinen ja oman kokemukseni mukaan yleensä 10-20%. Mikäli verensokerilla on jatkossa taipumusta nousta myös yöaikaan, nostetaan myös yöaikaisen pitkävaikutteisen insuliinin annosta - yleensä kylläkin jo varovaisuussyistä vähemmän kuin päiväaikaista. On hyvä muistaa, että jo pienikin perus=pitkävaikutteisen insuliinin vaje ilmenee yleensä huomattavasti suurempana pikainsuliinin tarpeena.
Nesteen saannin vaikutusta en tiedä myöskään tutkitun tähän asiaan liittyen, mutta kuivumatilassahan verensokeri on korkeampi kuin mitä se olisi normaalissa nestetasapainossa. Toisaalta kuivumassa diabeetikon on todettu myös altistuvan ketoainemuodostukselle jo alhaisemmilla verensokeritasoilla.
Hyvää syksyn alkua ja tulevaa kaukomatkaa!
Terveisin
Markku Saraheimo |
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.