Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| minulla on januvia 1xpäivässä ja metforem 750 mg 4x onko jotain liikaa .pois jätin novo norm ateriatabletin |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Mielestäni teit ihan oikein jättäessäsi pois ateriatabletin – se on todennäköisesti turha.
Muuten näkisin että lääkitys on kohdallaan.
Ovatko verensokeriarvot tavoitteissa ?
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Tilanteen:
36 v nainen.
Sokerit olleet vuositolkulla todella korkealla. Nyt viimeisin hba1c arvo yli 11.
Olen nostanut perusinsuliinia: aamu levemir(ennen 18) 28yks ,ilta (ennen 18) 24yks
Ei ole parantunu sokerit lainkaan, olen vaan saanut noin 10 kg läskiä lisää :(
Ateriainsuliineja pistän joka aterialla kuudesta yksiköstä ylöspäin.
Olen sairastanut 18 vuotiaasta ja ainoastaan raskauden aikana sain sokerit pysymään suht hyvänä, minulla oli tuolloin insuliinipumppu.
Tuntuu, etten saa mistään nyt kiinni.
Mitä voisin tehdä?
Lääkärilläkäynnistäkään ei tunnu olevan apua/tukea, hän vaan lähinnä uusii reseptit eikä kysele tai anna vinkkiä. Diabeteshoitajan koen niin hankalaksi tyypiksi, että hänelle en edes halua mennä (kauhea syyttely, "uhkaavat puheet" jne) En vaan halua, että minun vaikeaa tilannetta enää lytätään pahempaan kuntoon.
Silmiä on laseroitu kerran (38 polttoa vas silmään)
Munuaisissa ei ole häikkää
Minulla on kaksi verenpainelääkettä.
Olen hirvittävän väsynyt koko ajan.
Vinkkejä?
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Pitkäaikaisesti huono diabetestasapaino turhauttaa. HbA1C arvollasi veresokerisi ovat keskimäärin lähes 18 mmol/l. Näin hälyttävän huono tasapaino kertoo, että syystä tai toisesta sinulla on vahva insuliinipuutos.
Jotta pääset tilanteesta eteenpäin, tarvitaan sinnikkästä verensokerien mittausta. Ennen kaikkea riittävän usein aamusta seuraavaan aamuun järjestäytynyt mittaaminen, jossa ateriamittaus-pareja, nukuumaan-meno+seuraava yö mittauspareja. Eli ennen ja jälkeen aamiaisen, ennen ja jälkeen päivän aterioiden, ennen ja jälkeen myös välipalasyömisten, ennen iltapalaa, nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna. Nämä ylös vihkoon tai johonkin muuhun kirjaussysteemiin. Näiden avulla opettelet pistämään riittävät ateriainsuliinit, ja yhdessä hoitopaikkasi kanssa näette, tarvitsetko lisää perusinsuliini, lisää ateriainsuliinia vai lisää molempia. Aterian jälkeen verensokerin tulisi olla 8, jos ei ole, tarvitaan lisää insuliinia.
Osaatko arvioida hiilihydraatit? Teetkö sen annostellessasi ateriainsuliinin? Mainitsemasi 6 yks/ ateria vaikuttaa pieneltä määrältä huomioiden perusinsuliiniannoksesi, huonon diabetestasapainosi (kroonisesti korkea verensokeri aiheuttaa insuliiniresistenssiä) ja ilmeisen ylipainosi. Jos joka aterialla pistät liian vähän ateriainsulinia, et sinulla olekaan mitään konstia pitää tasapainoasi parempana. Osaatko annostella korjausinsuliinin? Eli kun verensokeri ennen ateriaa on 10, vaikka sen pitäisi ennen ateriaa olla alle 6, pitää ateriainsuliinia pistää se määrä, jonka syömäsi hiilihydraattimäärä tarvitsee, mutta sen lisäksi korjausinsuliiniannos, jolla huomioit liian korkean lähtöverensokerin.
Riittävien kotimittausten ja samaan aikaan merkitsemiesi syötyjen hiilihydraattimäärien ja pistämiesi ateriainsuliinien perusteella voitte diabeteshoitajan ja lääkärisi kanssa arvioida, onko ateriainsuliinitarpeesi 1/10 g hiilihydraattia vai enemmän (luultavasti enemmän). Jos tarvitset enemmän ateriainsuliinia/10 g hh, tarvitset myös korjausinsuliinia suhteessa enemmän. Kun jaat luvun 100 koko vrk:n insuliinimäärälläsi (sekä perusinsuliini että ateriainsuliiniannokset yhteenlaskettuna) saat suuntaa antavan arvion siitä, kuinka paljon 1 yksikköä insuliinia laskee verensokeriasi korjausinsuliinina. eli 100/koko vrk:n insuliinimääräsi= kuinka paljon 1 yksikkö pika eli ateriainsuliinia laskee verensokeriasi. Viivästyykö ateriainsuliinin pisto? Tuleeko päivän mittaan välisyömistä, jota et huomioi ateriainsuliiniannoksissa?
Painonnoususi (et mainitse oletko painonnousun jälkeen ylipainoinen) yhdistettynä näin huonoon tasapainoon kertoo, että syömäsi energiamäärä on enemmän kuin päivittäinen energiankulutus. Energiansaantia tulisi vähentää tai energiankulutusta lisäta, tai kumpaakin. Jos sinulla on ylipainoa, aiheuttaa se insuliinitarpeen kasvua.
Huono diabetestasapaino on vähän itse itseään ruokkiva kierre, ja aluksi tarvitaan paljon mittauksia, sinnikästä reagointia mittauksiin siten, että sekä korjausinsuliin- että ateriainsuliinin määrät ovat riittävät , ja sitten yhdessä diabeteshoitajan/lääkärin kanssa sen miettimistä, onko ateriainsuliinin ja perusinsuliinin suhde oikea. Ilman hiilihydraattiarviointia homma ei onnistu. Diabeteshoitajan kanssa teidän pitäisi löytää yhteinen toimintarintama, jolla selättäisitte huonon diabetestasapainon, ei vastakkainasettelua. varmasti väsyttää, sekä korkeat sokeriarvot että turhauttava tilanne. Ilman muuta tuosta on kuitenkin pääsy parempaan.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Sokerirasituskokeessa arvoni olivat seuraavat B-hb-A1C 6.1 ja P-Gluk 11.1 - 2H
ja P-Gluk 7.0 -0. Tätä ennen paastosokerini ovat olleet 6-6.5 Painoni on noussut tupakanpolton lopettamisen myötä noin 7kg ja samoin sokeriarvot, nyt olen saanut painoa laskemaan 1,5 kg ja olen lisännyt liikuntaa, sekä jättänyt suurelta osin sokerin pois ja myös valkoisen vehnän.
Lääkäri määräsi minulle Metforemia 500 mg, niin, että pikkuhiljaa nostan annoksen 6 x 500mg. Olen nyt syönyt puolitoista viikkoa ainoastaan aamuisin 1 x 500 mg ja sokeriarvoni ovat aamulla ennen syömistä 6.0, 5.2, 5.7, 5.3, 5.4, 6.0 ja syönnin jälkeen, mittaus siis 2 tuntia syömisestä (aivan alussa 8.4) nykyään 4.9, 6.3, 5.3, 5.5. Puhuin asiasta terveydenhoitajan kanssa ja hän oli kanssani samaa mieltä, että ehkä olisi parasta ottaa vain aamuisin Metoforem 1 x 500mg, eikä enään lisätä lääkitystä.
Voisiko olla mahdollista, että liikuntaa lisäämällä ja laihduttamalla, sekä sokerin pois jättämisellä, voisin pärjätä ilman lääkitystä, uskaltaako edes kokeilla ?
Nim. Alkava diabetes |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei !
Olet onnistuneesta elämäntapamuutoksilla saanut sokeriarvot kuntoon.
Mielestäni metformiinin nostoa 6 tablettiin ei ole tarpeellista tällaisilla arvoilla.
Metformiini on monella tavalla erinomainen lääke, joten suosittelisin kyllä että jatkaisit sillä koska se vähentää muun muassa lisäsairauksien vaaraa merkittävästi.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| 42v mies, diapetes 1. todettu kaksi kuukautta sitten. Suvussa miehillä 2. luokka on tuttu juttu. Insuliinin ja liikuntaa lisäämällä ns. taudin hoito itsellä on kunnossa. Huolenaihe ovat rasvapatit lantioseudulla selässä ja nivusissa! Kuuluko rasvapatit diapeetekseen ja mitä voin tehdä, että pääsen niistä eroon? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei,
"Rasvapatit" eivät liity diabetekseen. Joskus ne ilmentävät huonoa elimistön rasvatasapainoa, mutta useimmiten ovat vain yksilöllinen taipumus, joka voi ilmetä hoikalla potilaalla, jolla veren rasva-arvot ovat hyvät. Häiritsevien pattien poistosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa. Niitä olisi myös hyvä näyttää terveydenhoitajalle/lääkärille, joka varmistaa, että kyseessä lipooma. Nivusissa voisi olla myös tulehtuneita/tukkeutuneita talirauhasia (joille korkea verensokeri voi altistaa) tai imusolmukkeita.
Ystävällisin terveisin,
Suvimarja Aranko
|
| Olen käyttänyt Protaphane pitkävaikutteisena insuliinina noin 15 vuoden ajan. Aamuisin sokeriarvot ovat hieman turhan korkealla >10 mmol/l ja nyt olisi tarkoitus vaihtaa Protaphane insuliini Levemiriin. Millaisella annostuksella kannattaa lähteä kokeilemaan Levemiriä, jos Protaphane annostus on 3 x 10 yksikköä (Protaphane 100 IU/IE/ml)? Käytän NovoRapidia ateriainsuliinina. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Oleellisin ero Levemirin ja Protaphanen välillä on se, että Protaphanella on noin 4-6 tuntia pistämisestä selvä vaikutushuippu, jolloin teho on suurimmillaan, ja sitten teho alkaa laskea, kun taas Levemirin vaikutus on tasaisempi. Toinen oleellinen ero on, että Levemirin kokonaisvaikutusaika on pidempi kuin Protaphanen. Protaphanen kokonaismäärä on ollut 30 yks/vrk. Levemirin aloitusannos sinun tulee sopia hoitopaikkasi kanssa. Jos hoitotasapainosi on hyvä-kohtuullisen hyvä, Levemirin kokonaisannos/vrk (jaettuna kahteen pistoskertaan) voisi ehkä olla n 20 %-30% pienempi. Mitä huonompi tasapaino on, sitä pienempää annosvähennystä tarvitaan. Aamiais- ja lounas-ateriainsuliinien annokset täytyy tarkistaa, koska tosiaan aamupäivästä jää pois Protaphanen vaikutushuippu, samoin iltapalalle riittävä ateriainsuliini.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.