Muut tyypit

Ykköstyypin diabetes on selkeästi yleisin diabetes, mutta on olemassa myös monia muita diabeteksen tyyppejä. Seuraavassa listattuna ykköstyypin diabeteksen jälkeen yleisimmät diabeteksen muodot.

Kakkostyypin diabetes

Kakkostyypin diabetes (tyypin 2 diabetes) on ykköstyypin diabetesta huomattavasti yleisempi. Tyypin 2 diabeteksessa haima erittää insuliinia riittämättömästi samalla kun tämän vaikutukset soluissa ovat estyneet.

Se on usein, mutta ei aina osa niin sanottua metabolista oireyhtymää, johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi esimerkiksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus eli niin sanottu omenavatsa.

Kakkostyypin diabetes ilmaantuu vähitellen, ja siihen sairastuvat yleensä keski-ikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla saattaa olla perinnöllinen alttius sairauteen.

Yleensä, mutta ei ihan aina, kakkostyypin diabeteksen ensioireina ovat janontunteen lisääntyminen sekä jatkuva väsymys. Tarpeen vaatiessa hoidossa turvaudutaan ensin tablettihoitoon ja vasta tarvittaessa niin sanottuun yhdistelmähoitoon, jossa on päivisin tablettihoito ja sen lisäksi esimerkiksi illalla yötä vasten insuliinipistoshoito, tai myöhemmin vain insuliinipistoshoitoon.

Raskaudenaikainen diabetes

Raskaus on aikaa, jolloin piilevä diabetes saattaa helposti puhjeta, mutta toisaalta sen yhteydessä virtsaan saattaa ilmaantua sokeria ihan ilman diabetestakin.

Diabeetikon raskaus menee huomattavasti helpommin kesken kuin verrokin. Diabeetikkojen synnytykset pyritään käynnistämään komplikaatioiden varalta joitakin viikkoja ennen normaalia laskettua aikaa. Sikiölle ei ilman tätäkään tule suurentunutta riskiä saada diabetesta, mutta se kasvaa tavallista isommaksi ja saattaa olla syntyessään tavallista veltompi.

Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 raskausdiabetes eli niin sanottu gestaatiodiabetes oli 12 prosentilla synnyttäjistä.

Yleisyys vaihtelee alueittain:
  • Vuonna 2004 se oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 25 prosenttia
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia
  • Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia
  • HUS:ssä 12 prosenttia
  • Lapin sairaanhoitopiirissä 6 prosenttia
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 5 prosenttia

Raskausdiabetes viestii alttiudesta sairastua aikuistyypin diabetekseen. Sen puhkeamista voidaan jarruttaa harrastamalla liikuntaa sekä pysymällä hoikkana. Joka kolmas synnyttäjä oli ennen raskautta ylipainoinen (painoindeksi yli 25).

Esidiabetes

Esidiabetes tarkoittaa lievästi kohonnutta verensokeria, joka ei riitä vielä diabetesdiagnoosiin. Kohonnut verensokeri tekee tuhojaan valtimoissa jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuvia haittoja voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla kuten liikunnalla sekä ruokavaliolla. Tällöin terveydenhuollon säästöt olisivat huomattavat.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ehkäisevä lääkehoito voisi tulla kyseeseen. Koska sairausvakuutus korvaa hoitoa vasta varsinaisen diabetesdiagnoosin jälkeen, ehdotetaan viitearvojen alentamista, jotta hoitoa voitaisiin tarjota sitä käytännössä tarvitseville.