Diabetes

Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa. Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä.

Jos aikuistyypin diabeteksen etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa nuoruustyypin diabetesta. Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes.

Verensokeri

Diabeteksessa verensokeri nousee liian korkeaksi. Ravinnossa olevat hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat vereen. Normaalioloissa veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia soluihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta.

Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Koholla oleva verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa.

Vaikka vesitystaudin latinankielinen nimi, diabetes insipidus, on hyvin samantapainen, ei taudeilla juuri muuta yhteistä olekaan.

Esiintyvyys

Vuonna 1988 diabeetikkoja oli Suomessa 94 000 ja vuonna 2000 166 000. Tyypin 1 diabetesta sairasti noin 30 000 ihmistä vuonna 2003, ja sairastavien määrä lisääntyy keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa. Siten diabeetikkojen määrän kasvu aiheutuu pääosin aikuistyypin diabeteksesta.

Duodecimin vuoden 2016 Käypä hoito -suosituksen mukaan yli 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta. Vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Maailmanlaajuisesti diabetesta sairasti vuoden 2015 arvion mukaan 415 miljoonaa maailman 20–79-vuotiaista. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä diabeetikoiden määrä kasvaa 642 miljoonaan.

Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilla riski sairastua diabetekseen on 1,7 kertaa suurempi kuin valkoisella väestöllä. Tutkimusten mukaan 17 prosenttia aikuisista qatarilaisista sairastaa diabetesta. Aikuisiän diabetes on Qatarissa noin kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maailmassa.

Oireet

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Se vaikuttaa elämänlaatuun, aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta. Pitkään kestänyt tai huonosti hoidettu diabetes saattaa aiheuttaa silmien verkkokalvosairautta (diabeettinen retinopatia), munuaismuutoksia, ääreishermoston vaurioita ja jalkaongelmia.

Diabetes lisää myös sydänsairauksien ja jossakin määrin haimasyövän riskiä. Diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio (diabeettinen nefropatia), on Suomessa yleisin syy munuaisensiirtoon.

Klassiset diabeteksen oireet ovat tihentynyt virtsauksen tarve, janon tunne, tahaton laihtuminen ja väsymys. On myös mahdollista, että potilaan uloshengitys haisee asetonille, mikä kertoo korkeasta verensokerista.

Testit

Virtsaan erittyy myös glukoosia, joka havaitaan helposti laboratoriotesteissä. Tyypin 1 diabeteksen oireet voivat kehittyä nopeasti viikkojen tai kuukauden sisällä. 2. tyypin diabetes kehittyy yleensä hitaammin ja muutoksia voi olla vaikea havaita.

Hoitamattomuus

Jos tilaa ei hoideta, veren korkea glukoositaso voi aiheuttaa silmän linssien vääristymän vaikuttaen näkökykyyn. Sumentunut näkökyky onkin hyvä merkki varsinkin 1. tyypin diabeteksesta.

Oireet

Jalan päkiöihin voi tulla turvotusta. Se on tyypillinen diabeteksen oire. Jaloissa tuntoaisti heikkenee ja voi kadota pikkuhiljaa kokonaan. Tuntoherkkyyttä mitataan asteikolla 1–3, jossa taso 3 on pahin tunnottomuustila.

Jalkaongelmat ovatkin diabeetikoilla yleisiä. Ajan mittaan diabeetikon jalkoihin voi tulla pitkäaikaisia haavaumia ja pahimmillaan tämä voi johtaa jopa amputaatioon.

Jalka-amputaatioon joutuminen onkin diabeetikoille jopa 15 kertaa todennäköisempää kuin muille ihmisille.

1. tyypin diabeetikoilla voidaan havaitaan seuraavia oireita:
  • Hyperventilointia
  • Pahoinvointia
  • Oksentelua
  • Vatsakipuja
  • Tajunnan heikkenemistä.