Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Sain viime viikolla insuliinipumpun koekäyttöön, huomaan nyt ettei pumppu ole mun juttu.Tykkään enemmän pistellä itseäni 8 kertaa päivässä, se on mun mielestä helppoa. Mitä teen? Voinko soittaa diabeteshoitajalle ja sanoa ettei pumppu ole mun juttu? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-09-09 |
|
Hei
Jos insuliinipumppu on sinulla koekäytössä, niin tarkoitus on testatakin onko se sinulle hyvä hoito. Ole yhteydessä diabeteshoitajaasi ja keskustelkaa asiasta.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Hei! Ystäväni laihdutti kymmenen viikon aikana reilut 20 kg. Ainoana ravintona olivat kuntosaleilla myytävät "pussikeitot" ja patukat. Itse olen kakkostyypin diabeetikko. Olisiko tuollainen laihdutus diabetestä sairastavalle vaarallinen? Laihdutusjakson aikana käydään viikottain punnituksessa ja elimistö on ketoositilassa. Voisinkohan liittyä turvallisesti tällaiseen laihdutusryhmään?
Ylipainoa on noin viisitoista kiloa, jota olen yrittänyt kaikein keinoin karistaa.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-09-09 |
|
Ystäväsi on laihtunut kovin paljon lyhyessä ajassa. Toivottavasti hän saa painonsa pysymään alhaisissa lukemissa jatkossakin.
Hänellä on ollut ilmeisen hyvä motivaatio laihtumiseensa, koska hän on ottanut keinoikseen sekä ns. VLCD- eli pussilaihdutus-dieetin ja kuntoilun.
Jos laihdutus on tapahtunut kliinisillä laihdutusvalmisteilla, saa henkilö päivittäin 500-800 kcal energiaa, riittävästi proteiinia ja hivenaineita, mutta niukasti rasvaa ja hiilihydraatteja. Elimistö alkaa muutaman päivän laihdutusvalmisteiden käytön jälkeen käyttää omia rasvavarastoja energiaksi ja menee ketoosiin.
Nälkää ei tunne yhtä helposti kuin tavallisten laihdutusdieettien aikana.
Tehokas liikunta vielä on lisännyt ystäväsi laihtumisnopeutta.
Miten sinun sitten pitäisi laihduttaa? Et kerro, saatko lääkkeitä sokeriaineenvaihduntasi hoitoon ja minkälaisia lääkkeitä.
Mainitset, että laihdutustarpeesi on 15 kg, mistä voi päätellä, että et ole kovin lihava.
Jos sinulla ei ole lääkitystä diabetekseen, voit laihduttaa ohjatusti vaikka VLCD-systeemillä. Mutta jos sinulla on esim. tabletti-lääkitys diabetekseen, on sinun hyvä kysyä sinua hoitavilta terveydenhoitajilta tai lääkäriltäsi lupaa ja tukeakin pussi-laihdutukseen. Se ei ole ehdottomasti sinulta kielletty. Laihduttavan lääkityn diabeetikon täytyy aina muistaa se, että kun ruokaa ja erityisesti hiilihydraattipitoisia ruoka-aineita vähennetään, tulee lääkitystäkin vähentää, ettei verensokeri mene liian alas.
VLCD-laihdutus on nopea ja turvallinen keino laihduttaa. Mutta se ei riitä pitämään painoa jatkossa pois, koska sen aikana ei opita uusia ruokailutottumuksia eli sitä, miten voisi syödä vähemmän energiaa sisältävää ruokaa oikean määrän jatkossakin.
Siksi suosittelen sinullekin mieluummin hidasta ja pysyvää elintapojen muutosta.
Säännöllinen päivittäinen liikunta tukee laihduttajaa ja parantaa ruokahalun säätelyä. Erityisesti diabeetikoille liikunta on tärkeää.
Sopivinta ruokaa laihduttajalle on normaali monipuolinen ruoka seuraavilla periaatteilla:
Syö noin 3-4 tunnin välein jotain.
Syö aamulla jotain. Päivän aikana enin ruokasi ja illalla vain kevyesti.
Syö aiempaa pienempiä aterioita.
Syö päivässä ainakin 500 g kasviksia; 2 kertaa/vrk puoli lautasta salaattia, raastetta tai keitettyjä kasviksia, 2-3 hedelmää tai 2 dl marjoja ja laita voileivälle aina runsaasti kasviksia leikkeleiden lisäksi.
Syö päivässä 2 x vähärasvaista lihaa, kanaa, kalaa, papuja, kanamunaa tai raejuustoa ¼ lautasellinen eli n. 100 g.
Lisäksi voit käyttää vähärasvaisia leikkeleitä tai juustoja muutaman viipaleen päivässä.
Käytä päivittäin rasvattomia maitovalmisteita 3x 2 dl.
Käytä leivällä ohuelta kasvirasvaa ja ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä ja salaateissa hiukan salaattikastikkeita.
Syö päivittäin n. 4-5 palaa täysjyväleipää ja 2-3 kananmunan kokoista perunaa tai 3 dl tummaa riisiä tai pastaa.
Voileivän voi korvata 1 dl:lla veteen keitettyä puuroa.
Älä syö ruokia, joissa on kovia eläinrasvoja ja sokeria tai valkoisista viljatuotteista leivottuja leivonnaisia tai valkoista pastaa tai riisiä.
Käytä keinotekoisesti makeutettuja tuotteita.
Jos nälkä yllättää, syö kasviksia ja hedelmiä.
Näin syksyn tullen on hyvä aloittaa jokin uusi harrastus, mikä helpottaa illan syömisen hallintaa.
Oikein hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| olisi pari kysymystä verensokeriarvoihin liittyen, eli: 1. mikä on normaali verensokerin vaihteluväli jos sokerin mittaa syönnin jälkeen pikamittarilla? 2. miten paljon kokoverestä mitattu verensokerin paastoarvo poikkeaa pikamittarilla mitatusta arvosta, kun olen kuullut että arvot eivät ole kuulemma samoja kun mittaustapa on eri. Näyttääkö pikamittarilla mitattu arvo pienempää vai suurempaa kuin verinäytteellä otettu verensokeri? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-09-09 |
|
Hei
1 tunnin arvolle ei ole viitearvoja olemassa - 2 tunnin kuluttua ruokailusta normaalin verensokerin pitäisi olla alle 7.8 mmol/l.
Nykyiset verensokerimittarit ilmoittavat verensokerin plasma-arvona, vaikka mittaavatkin kokoverta. Mittarit muuntavat lukeman plasmatasolle, jota myös kaikki laboratoriot Suomessa nykyisin käyttävät.
Pikamittarin ja laboratoriossa mitattu verensokeri ovat siis vertailukelpoisia keskenään.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Haluaisin tietää, miten ksylitolin ja mannitolin vaikutus verensokeriin eroaa tavallisen sokerin vaikutuksesta. Olen ymmärtänyt, että ne imeytyvät hitaaammin, mutta miten suuri ero on tavalliseen sokeriin verrattuna?
Kiitos etukäteen! |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-09-09 |
|
Mannitoli ja ksylitoli ovat ns. hiilihydraattien hydrattuja muotoja eli sokerialkoholeja.
Sokerialkoholit eivät ole yhtä makeita kuin sakkaroosi eli pöytäsokeri, ja niissä on vähemmän kaloreita. Niiden maku muistuttaa pöytäsokeria, ja niitä voi käyttää peittämään vahvojen makeutusaineiden jättämän jälkimaun. Hammasmätää aiheuttavat bakteerit eivät käytä niitä ravintonaan, joten ne eivät ole vahingollisia hampaille. Siksi ksylitoli on yleinen purukumien makeutusaine.
Sokerialkoholit eivät imeydy ohutsuolesta täysin vereen, joten ne vaikuttavat verensokeriin vähemmän kuin pöytäsokeri. Tämän takia esim. diabeetikot voivat käyttää niitä. Runsas käyttö voi kuitenkin johtaa ripuliin niiden imeytymättömyyden takia.
Sokerin nimi Suhteellinen makeus Energia kcal/g Makeus /kalorimäärä
Mannitoli 0,5 1,6 0,31
Ksylitoli 1,0 2,4 0,42
Sakkaroosi eli pöytäsokeri 1,0 4,0 0,25
Hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen,
ravitsemusterapeutti
|
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.