Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Voinko nostaa vielä insuliinin määriä? Pistän Lantusta 42 yks.kerran päivässä (illalla)ja ateriainsuliinia (NovoRapid)10 yks.Silti arvot ovat vielä ruuan jälkeen n.1,5 - 2t lähes 30. Välillä epäilen,että mittauslaitteeni (One Touch Ultra)näyttää väärin.Vaihdoin hiljan patterin siihen. Ehkä en osannut kalibroida oikein sitä. Liuskepurkin n:o on kyllä asetettu oikein. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Insuliini on siinä mielessä hyvä lääkeaine että sen käytölle ei ole olemassa mitään ylärajaa eikä enimmäismäärää. Lisäksi käyttämäsi insuliiniannokset eivät ole kovinkaan suuria.
Mikäli epäilet että kalibroinnissa on ongelmia, niin kannattaa keskustella diabeteshoitajan kanssa, joka voi selvittää laitteessa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Tämä olisi varmasti ensiarvoisen tärkeä selvittää ensin ennen kuin lähdet nostamaan insuliiniannoksia.
Aterianjälkeiset arvosi kuulostavat todella korkeilta, eli mikäli nämä ovat todellisia, niin kaipaat ilman muuta lisää insliinia. Mutta ensin siis mittarin tarkistus.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| HEi!
Olen 56-v. nainen. Minulle todettiin 2-tyypin diabetes n. vuosi sitten. Sain siihen lääkitykseksi 500mg Metforemia 2x1/pv. Otan kuitenkin vain 1 tabletin aamiaisen yhteydessä ja verensokeriarvot pysyneet "hyvinä".
Ongelmani ovat yhtäkkiä tulevat uupumus/väsymys-kohtaukset.Saan satunnaisesti, kerran pari viikossa valtavia uupumuskohtauksia jolloin en jaksa enkä pysty tekemään mitään. Yleensä ne tulevat aamupäivisin.
Sairastan myös kroonista c-hepatiittia , joten maksakaan ei tietty toimi kunnolla.
Tänään olen asiaa oikein pohtimalla pohtinut ja mieleeni tuli olisiko tuolla Metforemilla yhteyttä tuohon väsymykseen? VAi monen asian summa.
Olen asiasta todella huolissani ja suorastaan epätoivoinen koska en enää ymmärrä omaa oloani ja tätä totaalista voimattomuutta. Tänään tuohon kohtaukseen liittyi myös lievää pahoinvointia ja sydäntuntemuksia tulee aika usein samanaikaisesti.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Väsymys voi johtua tosi monesta eri syystä ja on toki myös yksi tyypillnen oire diabeteksesta. Onko sinulla ollut mahdollisuuksia seurata verensokeriarvojasi silloin kun nämä oireet esiintyvät?
Mikäli et ole mitannut sokeriarvojasi "kohtausten" yhteydessä pitäisin tätä varsin tärkeänä.
En usko että metformiini selittää nämä oireet koska oireet tulevat pari kerta viikossa - metformiini taas on käytössä päivittäin. Toki on mahdollista että monen tekijän summan seurauksena sokeriarvot heittävät - mutta verensokerin mittaus toki paljastaa onko tämä sokerista johtuvaa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei!
Minä olen tässä jo loppusuoralla raskautta(rv36) mutta mieltäni vaivaa verensokerin hidas nousu. Eli siis jäin kiinni sokerirasituksessa paastoarvosta (oli rajalla 5,3) muut arvot ok. Nyt olen sitten kotona mittaillut ja pitänyt ns.dieettiä. Olen kuitenkin muutamien ruokien kohdalla, sekä joskus herkkujen jälkeen huomannut että 1h arvo on yleensä hyvä, 5-6 mutta sitten parin kolmen tunnin päästä arvo voi olla jopa 7!? Eli tunnin arvot pysyvät hyvinkin rajoissa mutta sen jälkeinen nousu ihmetyttää. Tänään söin pinaattilettuja, salaattia ja raejuustoa. Tunnin arvo 6,0 ja kahden tunnin päästä 6,3. Olenko aiheuttanut vauvalleni tietämättäni liikakasvua tms koska tunnin arvoilla olen hyväksynyt tietyt ruuat ruokavaliooni koska arvot hyvät. Kiitos vastauksesta etukäteen. |
Raskaus |
2010-06-18 |
|
Hei,
Sinulla on sokerirasitustestin perusteella lieväasteinen raskausdiabetes. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Verensokeriarvosi ovat hyviä, joten ruokavalio riittää hoidoksi. Seurannan aikana on hyvä noudattaa säännöllisyyttä, aterianjälkeiset mittaukset tulisi tehdä 1 t ateriasta. On normaalia että verensokeriarvot vaihtelevat aterioiden jälkeen. Tämä johtuu mm. aterian laadusta ja määrästä sekä myös liikunnasta. Ilmoittamasi verensokeriarvot aterioiden jälkeen eivät ole liian korkeita eikä näistä ole ollut haittaa lapsellesi. Dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista ainoastaan noin 4 % kasvaa ylisuureksi, mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Olet todennäköisesti jo ollut synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla lapsen koon arvioinnissa, jolloin on myös päätetty raskauden loppuajan seurannasta ja synnytystavasta.
Et maininnut painoasi tai painoindeksiäsi ennen raskautta. Normaalipainoisille raskausdiabeetikoille suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk, ylipainoisille noin 1600 kcal/vrk. Ruokavaliossa tulisi olla melko runsaasti terveellisiä hitaasti imeytyviä (kuitupitoisia) hiilihydraatteja (210-240 g/vrk). Nopeasti imeytyvää sokeria on vältettävä, samoin liiallista rasvojen nauttimista. Olet todennäköisesti saanut äitiysneuvolasta tai äitiyspoliklinikalta raskausdiabeteksen dieettiohjeet.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Kävin muissa asioissa lääkärillä ja hän määräsi minut verikokeeseen jossa näkyi myös paastosokeri. Se oli 6.1 ja sillä perusteella lääkäri määräsi minulle sokerirasituksen. Ne arvot olivat paasto 5.9 ja 2h arvo 7.2. Minulle jäi nyt epäselväksi, että onko nuo ihan ok. arvoja.. onko minulla riski sairastua kakkostyypin diabetekseen? Näillä arvoilla ei vielä ilmeisesti kuitenkaan ole diabetestä? Painoindeksi on tällä hetkellä 26,8 (pari kiloa on lähtenyt tässä parin kuukauden sisällä ja tarkoitus on vielä saada painoa putoamaan!) Tässä parin kuukauden sisällä olen myös lisännyt liikuntaa elämääni hurjasti. Vähintään 5 kertaa viikossa ja vähintään puolen tunnin ajan (usein menee likemmäs tuntia!) Viimeisen viikon aikana olen ollut ilman herkkuja ja karkkeja yms. joita kyllä on kulunut! Nyt saan ihmeellisiä oireita juuri ennen ruoka-aikoja.. ihan kuin lihakset olisi heikkoina, tulee kauhean voimaton olo ja ihan kun kädet vapisis. Oon pelänny, että sokeri laskee liian alas.. tai sitten se on paniikkihäiriön aiheuttamaa, kun sitäkin on minulla taustalla.
Itse epäilen, että viimeisessä raskaudessa (kolmas) oli jotain häikkää sokereiden kanssa sillä vauva oli 4900 kun syntyi ja minulle tuli painoa aika tavalla. Vauvan sokeriarvot oli kuitenkin vierihoidossa ihan hyviä, kun rutiinisti niitä mittasivat! Minua ei koskaan tutkittu.. ei otettu edes sokerirasitusta odotusaikana (pissassa ei kyllä näkynyt sokeria!)
Lietsonko nyt turhaan tässä paniikkia itselleni ja saan voimani kulumaan siihen?! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Sokerirasituksen perusteella voi todeta että sinulla ei ole heikentynyttä glukoosinsietoa eikä diabetesta. Näin tällä hetkellä - toki diabetesriski on riippuvainen monesta muusta asiasta kuten muun muassa painosta, liikunnan määrästä, ruokavaliosta sekä perinnöllisistä tekijöistä.
Koska sokerisietosi on aika lailla normaali, niin en usko että nämä oireet verensokeristasi johtuvat.
Lapsesi korkea syntymäpaino viittaa kyllä siihen että raskauden aikana sinulla oli jonkinlainen häiriö sokeriaineenvaihdunnasssa.
Toisin sanoen tilanteesi tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä - eli jatka liikunnalla ja noudattamallasi ruokavaliolla.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Kumpi on parempi vaihtoehto leivän päälle: vähärasvainen leikkele vai vähärasvainen juusto? |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-06-18 |
|
Hei,
Vähärasvainen täyslihaleikkele, kuten kinkku, kalkkuna, on parempi diabeetikon leikkeleenä kuin juusto. Vähärasvaisissa täyslihaleikkeleissä on rasvaa vain muutama %, mutta harvoin juustojen kanssa päästään niin alhaisiin rasva-prosentteihin, ettei maku ja rakeen kärsi.
Liha ja kalkkuna ovat hyviä raudan lähteitä ja juustot hyviä kalsiumin lähteitä.
Valitettavasti täyslihaleikkeleissä on suolaa enemmän kuin juustoissa.
Suosittelen käyttämään vuoroin kumpaakin, jolloin em. kivennäisaineiden saanti tulee turvatuksi, eikä eläinrasvaa tulisi liikaa.
Leivälle kannattaa laittaa myös ohut kerros kasvimargariinia ja runsaasti kasviksia.
Terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.