Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Minulla on ollut diabetes2 10 vuotta. Pitkäaikainen sokeri ollut 6.0 ja 6.5 välissä. Vasen jalkapohjani on paikoitellen tunnoton ja tuntuu kuin olisi paikkapaikoin liimattu ylimääräinen pohjallinen jalkapohjaan.Lisäksi se hikoilee päivittäin, niin että sukka kostuu. Lisäksi talvella en voi olla ulkona ilman lämmitettävää pohjallista, koska jalkapohja ja varpaat kylmettyvät ja kovalla pakkasella esim. kantapää on kuin jäätynyt lihanpala koska lämmitettävä pohjallinen ei vaikuttanut kantapäähän.(kerran sattunut).Olen käynyt enmg:ssä kerran, mutta ei mainittavaa eroa verrattuna toiseen jalkaan.Tämä ongelma alkoi kuusi vuotta sitten pikku hiljaa, mutta paheni viime syksynä.Verenkierto on tutkittu ja se on jalassa ok.Minulla on todettu myös keliakia, Mihin tutkimuksiin kannattaisi mennä jalan vuoksi?
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Vaivasi voi kyllä olla diabeteksesta (osittain) johtuva, oletko pystynyt seuraamaan liittyykö oireet verensokerimuutoksiin? Normaali ENMG-tulos ymmärtääkseni puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi pysyvä vaurio hermossa. Tämä on varsin haasteellinen asia ja kysymyksesi on lähinnä se mihin tutkimuksiin tulisi mennä. En usko että sellaista yksittäistä tutkimusta on olemassa, joka kertoisi oireen syytä - neurologin kanssa voisit kyllä keskustella ja hänen kanssa miettiä mahdollisia jatkotutkimuksia kliinisen tutkimuksen jälkeen.
Yt
Johan Eriksson
|
| Käytössäni on Diformin ret 500, 2 aamulla ja 4 illalla. Onko lisänä Victoza inj. paikallaan , kun pitkäaikaissokeri on 6.4 - 7.2, Ylipainoa on noin 15 kg.
Paastosokeri on koholla , 7-8.4. Liikun kohtalaisesti ja aterioilla on kasviksia noin 300-400g/pv. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Näitten tietojen perusteella sokeritasapainosi on melko hyvä - jopa erinomainen (pitkäaikaissokeri 6.4 %).
Käyttämäsi lääkitys (metformiini) tuntuu sopivalta, koska se ei vaikuta epäedullisesti painoon. Mikäli muut keinot eivät auta painonpudotus mielessä, niin Victoza saattaa kyllä olla yksi vaihtoehto.
yt
Johan Eriksson
|
| Minkäläinen insuliinipummppu on NovoRapid. Minulla on ollut diabetes vuodesta 2003 asti. Minulla ykköstyypin diabetes. Syksyllä 2010 hoitooni muuttu insuliinipumpun myötä. Minulla on yöllä tosi paljon matalia sokeriarvoja. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
NovoRapid ei ole insuliinipumppu, vaan yksi kolmesta Suomessa käytössä olevista pika- eli ateriainsuliineista. Novorapidia käytetään insuliinina insuliinipumpussa, kuten muitakin pikainsuliineja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen viikolla 28+1 raskaana ja raskausdiabetes todettiin toisessa rasituksessa viikolla 23. Edellisessä raskaudessa minulla oli insuliinihoitoinen diabetes. Nyt puolitoista viikkoa sitten aloitettiin iltaan pitkävaikutteinen insuliini, koska paastoarvot olivat koholla. Annos on nostettu 8 yksikköön Protaphania, mutta paastoarvo edelleen hieman koholla, jos paasto venyy yli kahdeksaan tuntiin (arvot välillä 5.5-5.8) Onko näistä minkä verran haittaa vauvalle? Minua huolettaa myös aterian jälkeiset arvot.Insuliinin aloituksen myötä tunnin arvot ateriasta ovat kohdallaan, mutta 2h ateriasta arvo nousee 7-8.9 välille. Mitä haittaa tästä on vauvalle? Olisiko ateriainsuliinista apua? Lähtöpainoni oli 58kg ja on noussut nyt koko raskausaikana 3kg |
Raskaus |
2010-07-05 |
|
Hei,
Seurannassa ruokavaliohoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti aloitetaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi kuten sinulle on tehty. Jos insuliinihoidon aikana em. raja-arvot ylittyvät, joudutaan yleensä insuliiniannoksia lisäämään. Näyttäisi siltä, että sinun kohdallasi insuliiniannos on jonkin verran liian alhainen. Annos 8 yksikköä Protaphania on vielä pieni, voisit nostaa sitä 2 yksiköllä. Jos aterian jälkeiset arvot ovat toistuvasti yli 7.7 mmol/l, olisi todennäköisesti hyvä lisätä aterian yhteyteen pieni määrä lyhytvaikutteista insuliinia. Nykyisin käytetään myös raskaus-diabeetikoilla aterian yhteydessä ns. ’raketti-insuliineja’ niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Sinun tulisi kuitenkin keskustella sinua hoitavien lääkäreiden kanssa insuliinihoidon muutoksista.
Em. verensokerin tavoitearvojen tarkoitus on vähentää lapsen kasvamista ylisuureksi. Äidin lievästikin koholla oleva verensokeritaso pitkään jatkuessaan voi johtaa lapsen kiihtyneeseen kasvuun kohdussa. Et maininnut ensimmäisen lapsesi syntymäpainoa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%, mikä on sama kuin ei-diabeetikkojen raskauksissa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lähes viisinkertainen määrä ylisuuria lapsia johtuu todennäköisesti insuliinihoidon aloittamisen viivästymisestä. Sinun kohdallasi insuliinihoito on todennäköisesti aloitettu riittävän ajoissa. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta.
Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Olen 30-v tyypin I diabeetikkonainen. Olen sairastanut dm1 19v. Käytössä on insuliinipumppu, Humalog-insuliinilla. HbA1c on pitkään ollut noin 8%, nyt kesäkuun alussa 7.8%. Kaikki muut labrat ok. Painoni on alkanut pikkuhiljaa nousta ja nyt alkuvuoden aikana noussut 3-4kg. Harrastan säännöllisesti melko aerobista liikuntaa ja syön terveellisesti ja säännöllisesti. Teen päivätyötä joten elämäni on kaikenkaikkiaan säännöllistä. Olen sairastanut 2 x masennuksen, nyt en kuitenkaan ole lääkityksellä ja voin hyvin. Minulla todettiin juuri (todennäköisesti) myös ärtynyt paksusuoli. Kysymykseni kuuluu siis voiko diabetes vaikuttaa lihomiseeni? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-05 |
|
Hei
Kesälomien vuoksi vastaus hieman viiveellä.
Insuliinihoito ei sinänsä aiheuta painonnousua. Myöskään tyypin 1 diabeetikot, riipumatta taudin kestosta, eivät ole keskimääräistä painavampia.
Mainitset, että liikut säännöllisesti. Oletko miettinyt, joudutko syömään välipaloja tai runsaammin kuin yleensä söisit liikunnan yhteydessä, jottei verensokeri laske liian matalalle? Tällainen varmistelusyöminen voi lisätä turhaa energian saantia yllättävänkin paljon, ja silloin olisi parempi "höylätä" vähän insuliinia pois. Miten on niin sanotun hyötyliikunnan /arkiliikunnan määrä , onko siinä vuosien kuluessa tapahtunut vähenemistä aiemmasta? Jos kuntoliikunta ei ole (lähes) jokapäiväistä, on tuo kaikenlainen päivän mittaan tehty liikkuminen - tai liikkumattomuus- kuitenkin paljon oleellisempi painon kannalta kuin 2-4 kertaa viikoosa tapahtuva 1-2 tunnin liikunta.
Masennukseenhan tiedetään myös eri syistä liittyvän painon nousua, mutta kuten mainitset voit sen suhteen nyt paremmin.
Kun huonossa tasapainossa ollut diabeetikko, tyyppi 1 tai tyyppi 2 diabetestä sairastava, onnistuu parantamaan hoitotasapainoaan, voi tähän tasapainon paranemisvaiheessa liittyä painon nousua, jolle löytyy useita syitä. Korkean verensokerin aikana virtsaan karkaa sokeria - ja samalla energiaa. Kun tasapaino paranee, jää kyseinen energiamäärä elimistöön, ja jos energian saanti = syöminen on runsaampaa kuin energian kulutus= normaali aineenvaihdunta ja liikunta, johtaa tämä jatkuvaan painonnousuun. Erittäin huonossa tasapainossa myös lihasmassa vähenee, ja tasapainon parannuttua elimistö pyrkii rakentamaan lihasmassaa. Tästä ei kuitenkaan sinun kohdallasi ole kyse.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.