Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Hei, olen 34v., 69kg/170cm, terveellisiä elämäntapoja ja säännöllistä lenkkeilyä harrastava nainen.Minulla todettiin PCOS 10/06.Söin terolutia 3kk, jolloin kk:set tulivat normaalisti, mutta kk-kivut olivat voimakkaat ja viiltävää päänsärkyä useana päivänä peräkkäin.Infoa PCOS:tä olen joutunut itse hakemaan netistä."Diabetes ja lääkäri"-lehden juttu 02/06 oli erittäin hyvä!Kun 0106 jätin e-pillerit pois,olotilani alkoi samantien huonontua, väsymystä, jalat tuntuvat painavan tonnin kappale lenkillä, karvankasvua, alavatsan jomotusta ja turvotusta,hallitsematonta makeanhimoa ym.
Olisinkin kysynyt nyt, onko kuukautisten pois jäännistä muuta terveydellistä haittaa kuin lapsen saannin vuoksi? Olen hakeutumassa eri lääkärille diabetes-epäilyni vuoksi, koska gyne oli kiinnostunut vaivastani ainoastaan lapsen saannin vuoksi, eikä suositellut muuta hoitoa kuin ohjasi lapsettomuusklinikalle.Ihmettelen suuresti, ettei gynekologilla tuntunut olevan tietämystä tai kiinnostusta PCOS:stä, hän ei kysellyt minulta mitään, koska totesi minun olevan normaalipainoinen.Enkä maallikona osannut itse kysyä tai yhdistää oireitani PCOS:sään.Toki lapsikin olisi tervetullut, jos on tullakseen, mutta enemmän minua kiinnostaa nyt oma terveyteni. Diabetes ja Lääkäri-lehden artikkelin mukaan, gynekologiset vaivat ovat vain osa PCOS:sää, taustalla vakavia terveydellisiä seurauksia. Minkä alan lääkärille minun tulee hakeutua? Onko lapsen hankkiminen (jos edes koskaan voisin saada) järkevää, kun riskejä ja altistumia raskauden aikana sekä eri sairauksille PCOS-potilailla tuntuu olevan vaikka muille jakaa. |
Onko minulla diabetes? |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Kari Teramo:
Hei,
PCOS on lyhenne englanninkielisistä sanoista 'polycystic ovary syndrome' eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Joillakin naisilla PCO:hon liittyy alentunut raskaaksi tulemisen mahdollisuus, koska munasolun irtoaminen voi olla häiriintynyt munarakkulan kehittymisen pysähtyessä ennenaikaisesti. Lähes puolella naisista, joilla on todettu PCO, todetaan insuliinin epäherkkyyttä (insuliiniresistenssiä). Tämän vuoksi kannattaa näille naisille tehdä 2 h:n sokerirasitustesti. On kuitenkin korostettava, että yli puolella PCO-naisista ei ole sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Jos sokerirastitustestin tulos on normaali ennen raskautta, sokerirasitus olisi kuitenkin uusittava raskauden aikana.
PCO:hon liittyvän lapsettomuuden hoidossa käytetään ensisijaisesti munasolun irtoamista stimuloivaa hoitoa (klomifenia). Suun kautta otettavaa diabeteslääkettä metformiinia on ruvettu myös käyttämään PCO:n hoidossa, varsinkin jos sokerirasitus on ollut poikkeava. Metformin-hoito voidaan liittää klomifen-hoitoon.
Kysyit minkä alan lääkärille sinun kannattaisi hakeutua. Jos sokerirasitustestin tulos on normaali, gynekologi on paras vaihtoehto, koska sinulla on raskaustoiveita. Jos sokerirasitustestin tulos on poikkeava, voit kääntyä myös diabetesta hoitavan sisätautilääkärin puoleen. Kuukautisten epäsäännöllisyydestä tai poisjäämisestä ei ole vakavia terveydellisiä haittoja. Tärkeintä on selvittää kuukautishäiriöitä aiheuttavat syyt. Suurin osa naisista, joilla on todettu PCOS, tulevat joko spontaanisti tai hoidon seurauksena raskaaksi.
Vaikka PCO-naisilla on todettu jonkin verran suurentunut mahdollisuus raskausdiabetekseen tai raskaudenaikaiseen verenpaineen kohoamiseen tai myöhemmin elämässään tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen, on korostettava, että riski ei kuitenkaan ole kovin suuri. Aivan valtaosassa tapauksista näitä sairauksia pystytään menestyksellisesti hoitamaan. Eli yhteenvetona totean, että PCOS ei missään tapauksessa ole raskauden vasta-aihe.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Mitattiin "huvikseen" kaverini mittarilla myös minunkin verensokeriarvot.
Paastosokeri oli 5,8. Onko se korkea?
Mitä minun tulisi tehdä?
Voinko ruokavalioa muuttamalla ja jättämällä makean pois päästä ns. normaaleihin arvoihin, mikäli tuo on korkea.
Verenpaineeni on ehkä normaalia hieman alhaisempi. |
Onko minulla diabetes? |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä WebEditor:
Hei!
Viittaamme diabeteshoitaja Paula Nikkasen aiempaan kahteen vastaukseen, jotka koskevat verensokerimittausten viitearvoja.
Terveisin, WebEditor:
1. 'Olet mitannut ystäväsi verensokeriarvot ½ ja 1½ tuntia aterian jälkeen. Näille lukemille ei terveillä ihmisillä ole määritelty viitearvoja.
Normaali paastoverensokeri on alle 6.1 ja sokerirasituskokeessa 2 tunnin arvo alle 7.8 mmol/l.
Aterianjälkeiseen lukemaan vaikuttaa tietysti myös se, mistä ateria koostuu.
En siis voi antaa vastausta siihen, ovatko lukemat normaalit, lähellä sitä ainakin. Jos asia mietityttää, ystäväsi kannattaa mittauttaa paastoverensokeri laboratoriossa.
2. 'Normaaliarvo sormenpäästäkin mitattuna on verensokeriarvo alle 6.1 mmol/l.
7.0 tai yli on diabeteskriteerit täyttävä lukema.
Tyttäresi paastoverensokeriarvo 5.6 on siis normaali arvo. Syytä huoleen ei siis ole.' |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen 53-vuotias nainen, äidillä, sisarella ja isovanhemmilla tyypin 2 diabetes. Itsellä raskauden aikana verensokeri koholla, myös muutaman kerran paastoarvot (6.9) Pitkä sokeri ok. Onko hikoilu vähän (15 min)ruokailun jälkeen normaalia? Olen laihduttanut, nyt 163/69 kg. Syön mahd. vähän sokeria ja rasvaa. En siedä vehnää enkä ruista. (Sairaudet: Colitis, Spondylartropatia, iritis) |
Onko minulla diabetes? |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Johan Eriksson:
Hei !
Sinulla on siis aiemmin todettu kohonneita verensokeriarvoja muun muassa raskauden aikana. Onko sinulle tehty sokerirasituskoetta viime aikoina - eli nouseeko 2 tunnin arvo miten korkealle ? Tällainen vähäinen hikoilu ruokailun jälkeen voi liittyä häiriöön sokeriaineenvaihdunnassa - se ei ole mitenkään harvinainen ilmiö. Toinen mahdollinen selitys voisi olla elimistön lämmöntuotto ruokailun yhteydessä. Toisin sanoen osa ravinnon energiasta haihtuu lämmönmuodostuksen kautta ja tämäkin on normaali ilmiö.
Terveisin
Johan Eriksson |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Minulla on todettu molempien raskauksien aikana yli 10 v sitten heikentynyt sokerinsietokyky sokerirasituksen perusteella, ja raskaudet olin sokerittomalla ruokavaliolla. Kaksi vuotta sitten sokerirasituksen arvot olivat 5.1, 9.1 ja 4.5. Nyt paastosokeri oli 5.7 ja GHb-A1c 6.1. Riittääkö ko. arvojen seuranta vuoden päästä? Painoindeksini on 24. Miten pienentää pitkäaikaisen sokerin arvoa? |
Onko minulla diabetes? |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Kari Teramo:
Hei,
Suomessa käyetetään ei-raskaana olevilla Maailman terveysjärjestön (WHO) raja-arvoja epäiltäessä diabetesta tai lievempiasteista sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Arvioinnissa käytetään paastoarvoa ja 2 h:n arvoa. Ei-raskaana olevilla raja-arvot poikkeavat raskauden aikana käytetyistä raja-arvoista. WHO:n mukaan puhutaan heikentyneestä paastosokerista, kun paasto arvo plasmassa on 6.1 - 6.9 mmol/l ja sokerirasituskokeen 2 h:n arvo on alle 7.8 mmol/l. Heikentyneessä sokerinsiedossa paastoarvo on alle 7.8 mmol/l, mutta 2 h:n arvo on 7.8 - 11.0 mmol/l. Diabetes-diagnoosi tehdään kun paastoarvo on yhtä suuri tai korkeampi kuin 7.8 mmol/l ja/tai 2 h:n arvo on yli 11.0 mmol/l. Laskimokokoverestä mitatut raja-arvot ovat jonkin verran alhaisempia kuin edellä mainitut plasmasta mitatut raja-arvot. Siten sinulla ei ole tällä hetkellä sokeriaineenvaihdunnan häiriötä puhumattakaan diabeteksestä. Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on selvästi suurentunut mahdollisuus sairastua diabetekseen myöhemmin elämänsä aikana, verensokeritasoa on seurattava säännöllisesti raskauden jälkeen. Sinun kohdallasi riittää kun 2 h:n sokerirasitus uusitaan vuoden kuluttua.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Tuntuu kuin virtsaamisen tarpeeni olisi lisaantynyt. Virtsassa olen lisaksi havainnut vahan niinkuin... vaikea selittaa... pienia hippuja ja toisinaan virtsa nayttaa samealta! pyydan etta vastaat pian... olen peloissani etta mulla on diabetes ja saan kohta jotain pahoja oireita... tama voi olla vain pelastys kun luin lisaa diabeteksesta mutta samea virtsa on epailyttavaa... mita voin tehda?? apua!! :( |
Onko minulla diabetes? |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
valitettavasti vastaukseni on viivästynyt. Samea virtsa on useimmiten merkkinä virtsatieinfektiosta eikä korkeasta verensokerista tai diabeteksesta. Jos oireesi ovat jatkuneet, hakeudu lääkäriin ja pyydä, että sinulta mitataan verensokeri. Sen perusteella saa lisätietoa.
Terveisin Paula Nikkanen |
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.